Veikko Vihma: Tanssi on tapani maalata

Argentiinalainen tango on improvisointia, miehen ja naisen välistä dialogia. Kun naisen paino on tukijalalla, hänen toinen jalkansa jää vapaaksi. Miehen viedessä naisen vapaan jalan liike luo herkkiä linjoja, kuin kuvia tuuleen.

Argentiinalainen tango muodostuu neljä tahtia sisältävistä fraaseista. Tauot ja hidastukset ovat naisen hetki loistaa. Nainen improvisoi, mies lipuu. Todella taitavat tanssijat eivät kikkaile vaan vievät vaikka eivät näyttäisi tekevän mitään.

Kyse on aina tulkinnasta. Viisikymppisenä haaveilin osaavani tulkita. Nyt tuntuu, että olen lähestymässä tavoitettani. Liikun tunteella, jonka musiikki saa minussa aikaan. Tanssin viejän roolia, mutta haluan opetella myös seuraajan roolin.

Argentiinalaisen tangoon kuuluu valtava määrä vaihtoehtoisia liikesarjoja. Ne perustuvat improvisoituihin, yksittäisiin askeliin eteen, taakse tai sivulle. Se vaatii jatkuvaa harjoittelua. Onneksi Tampereelta löytyy huipputason opettajia ja alan harrastajia.

Harjoittelen argentiinalaista tanssia 2-3 kertaa viikossa.

Olin harrastanut lavatanssia ja kilpatanssia monet vuodet, kun lähdin tamperelaisen tanssiseuran järjestämälle matkalle Argentiinan Buenos Airesiin. Ihastuin maahan ja palasin seuraava vuonna uudelleen ja jäin viikoksi pelkästään tanssimaan. Tuttavani suosituksesta löysin itselleni argentiinalaisen tanssiparin.

Seuraavana vuonna menin naimisiin tanssiparini kanssa. Asuimme puolet vuodesta Suomessa, puolet Argentiinassa. Opettelin espanjankin, sillä ilman maan kieltä on maassa ikuinen turisti. Rakkaus päättyi aikanaan, mutta jatkoin entistä käytäntöä. Argentiinasta tuli toinen kotimaani. Viihdyin maassa hyvin.

Suomessa kaikki toimii, Argentiinassa ei mikään, mutta meno on inhimillistä ja eläväistä. Argentiina on Suomea autoritaarisempi yhteiskunta. Koronaepidemian aikana se korostui, mutta koronan jälkeen maa onneksi palasi entiselleen. On tärkeää voida hengittää vapaasti ja lupaa kysymättä siirtyä paikasta toiseen.

Tanssisalissa keskustelua käydään vain tauoilla. Kun musiikki alkaa, silloin tanssitaan.

Argentiinalainen tango on minun musiikkiani. Rytmi syntyy harmonikansukuisella bandeneonilla, pianolla ja kontrabassolla. Suomalaisesta tangosta tuttu rummutus ei kuulu asiaan, sillä lyömäsoittimet puuttuvat kokonaan.

Tanssikulttuurikin on kaukana täkäläisestä lavatanssista. Tanssijat asettuvat ison salin reunoille sijoitettuihin pöytiin. Tarjolla on ruokaa ja juomaa. Miehet eivät lähesty naista ja pyydä häntä tanssiin, vaan tanssiinkutsu tapahtuu katsein ja nyökkäyksin. Jos katseet eivät lukkiudu, tanssisopimusta ei synny.

Salissa on usein paljon tanssijoita. Tanssiparin tulee ohjata itsensä tanssijoiden virtaan ja löytää liikkeelle oikea väylä. Ohjausvälineenä toimii ylävartalo jatkeena kädet ja jalat.

Tanssijat liikkuvat omilla kaistoillaan, eivät vaihda kaistaa eivätkä ohita. Salin keskellä tilaa voi käyttää vapaammin.

Tanssi on yksi syy viettää puolet vuodessa Argentiinassa. Toinen syy liittyy haluun paeta Suomen pimeää. Ikääntyessä valon merkitys kasvaa, kuumuuden sietokyky heikkenee. Puoli vuotta Buenos Airesissa saattaa jatkossa olla liikaa. Parhaillaan etsin Argentiinalle yhtä valoisaa mutta vähemmän kuumaa vaihtoehtoa.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
25.7.2024

Veikko Vihma

  • Syntynyt Helsingissä
  • Asunut Akaan seudulla, Buenos Airesissa ja Tampereella
  • Rakensi suosukset sorsastusta varten
  • Tanssii kotona villasukat jalassa

HUOM! Jos mielessäsi on kiinnostava blogiaihe tai haastateltava, lähetä vinkki sähköpostiimme tästä.