ASUMISOIKEUSASUNTO
Asunnon vuokraamisen ja ostamisen välimuoto. Asukas maksaa asunnosta asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta.
Sen jälkeen asukas maksaa käyttövastiketta kuukausittain ja saa oikeuden asunnon hallintaan omistusasunnon tapaan.
Asumisoikeussopimusta ei voi irtisanoa, kuten vuokranantaja voi irtisanoa vuokralaisen vuokrasopimuksen. Asumisoikeusasuntoja ei voi myöskään lunastaa omaksi, mutta asumisoikeuden voi esimerkiksi jättää perinnöksi.
Jos asukas haluaa luopua asunnosta, niin hän saa sijoittamansa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.
Asumisoikeusasuntoa varten haetaan asumisoikeusnumero. Se määrää, missä kohtaa hakija on asuntojonossa. Numeron hakeminen ei velvoita mihinkään, ja se myönnetään automaattisesti kaikille yli 18-vuotiaille hakijoille. Varallisuusrajat eivät koske yli 55-vuotiaita.
KOMMUUNI
Usean ihmisen, usein kaverusten, omistama tai vuokraama yhteinen iso asunto. Keittiö ja kylpyhuone ovat yleensä yhteisiä. Yhteisöllisyyden aste vaihtelee riippuen kommuunin tarkoituksesta.
OSAOMISTUSASUNTO
Asukas lunastaa omaksi aluksi vain osan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.
Asunnossa asutaan vuokralla. Vuokrakauden päätyttyä asunnon voi ostaa omaksi.
SOLUASUNTO
Kahden tai useamman henkilön yhteinen asunto. Jokaisella asukkaalla on oma, tavallisesti lukittava huone. Keittiö ja kylpyhuone ovat asukkaiden yhteisessä käytössä. Jokaisella asukkaalla on oma vuokrasopimus.
YHTEISÖASUMINEN
Yhteisöasuminen (eri asia kuin sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen) tarkoittaa ydinperhettä yhteisöllisempää asumismuotoa.
Asuinyhteisön koko ja yhteisöllisyyden aste vaihtelevat. Henkilökohtaisten asuintilojen lisäksi asuinyhteisöllä on yhteistiloja.
Osa jokapäivisistä toimista voidaan tehdä yhdessä, esimerkiksi ruoanlaitto. Yhteistiloissa voidaan harrastaa, järjestää lastenhoitoa ja tehdä ansiotyötä.
Yhteisöasuminen mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen, mutta myös yksityisyyden.
Asumisessa tarvitaan vaihtoehtoja, etenkin kun ruokakuntien koko pienentyy, väestö vanhenee ja yksinäisyys lisääntyy. Tavoitteena on myös arkielämän helpottuminen.
Tutkimusten mukaan yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot ovat lisänneet asukkaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
ARA-VUOKRA-ASUNTO
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtävät on siirretty 2025 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle eli VARKElle. Lue lisää VARKE
VARKEn tehtävä on edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista. Suurin osa valtion tukemista asunnoista on vuokra-asuntoja, ja näistä osa on tarkoitettu erityisryhmille. Valtion tukemissa asunnoissa vuokra saa kattaa vain taloyhtiön kulut.
Kunnat omistavat yli puolet Suomen ARA-asunnoista. Muita omistajia ovat yleishyödylliset asuntoyhtiöt kuten VVO, Sato, TA-yhtiöt ja Avara.
Asukkaiksi valitaan ensisijassa kiireellisesti asuntoa tarvitsevat ja pienituloiset hakijat. Hakijan tulot, varallisuus ja asunnontarve vaikuttavat asunnon saantiin.
Osa valtion tukemista asunnoista on tarkoitettu erityisryhmille, esimerkiksi iäkkäille tai vammaisille.
Asukkailla on oikeus osallistua päätöksentekoon. Yhteishallinnon toimintamuotoja ovat myös asukaskokous ja asukastoimikunta. Vuokra-asuntoyhtiön hallituksessa on oltava asukasedustajia.
LUE LISÄÄ:
Senioriasumisen opas
HOIVA-ASUMISPALVELUT
Sosiaalihuoltolakiin perustuvia asumispalveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ikääntyneiden asumista omassa kodissa tuetaan koti- ja tukipalveluilla.
Hyvinvointialueet tekevät päätökset sosiaalihuoltolakiin perustuvien palvelujen piiriin pääsemisestä. Kun asukas saa myönteisen päätöksen omalta hyvinvointialueeltaan tilapäisestä tai ympärivuorokautisesta hoivasta, hän voi tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja saada palvelua, jossa maksu suhteutetaan tuloihin.
Lisätietoa hoiva-asumispalveluista sekä muista palveluista saat muun muassa lähitoreilta. Tutustu Pirhan lähitoreihin.
Hyvinvointialueet tuottavat palveluja itse omana tuotantonaan tai tekevät ostopalvelusopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa. Näihin palveluihin pääsy perustuu tarveharkintaan ja palvelumaksut määräytyvät tulojen mukaan.
Yksityisten ja järjestöpohjaisten toimijoiden palveluja asiakkaat voivat myös ostaa omalla rahalla tai kotitalousvähennystä hyödyntäen, toisinaan myös hyvinvointialueen myöntämän palvelusetelin avulla.
Tilapäinen asuminen: omaishoidon piirissä oleva asiakas voi tarvita palvelua omaishoitajan vapaan aikana.
Yhteisöllinen asuminen: edellytyksenä hyvinvointialueen myönteinen päätös ympärivuorokautisesta hoivasta, jokaisella oma huone ja lisäksi yhteisiä tiloja ja yhteistä toimintaa, tarjolla ei ole säännöllistä yöaikaista apua.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen:
edellytyksenä hyvinvointialueen myönteinen päätös ympärivuorokautisesta hoivasta, jokaisella on huone ja lisäksi yhteisiä tiloja, erona yhteisölliseen asumiseen on hoivan jatkuva, myös yöaikainen tarve.
Tilapäistä ja ympärivuorokautista hoivaa voi ostaa omalla rahalla tai palvelusetelillä, mikäli sellainen on tarjolla. Palvelun hinta on joko kokonaishinta tai palvelusetelin osalta hyvinvointialueen määrittämä osuus kokonais- tai markkinahinnasta.
Vuoden 2027 loppuun asti on toiminnassa vanhainkoteja. Ne lopetetaan lakimuutoksen vuoksi.
PALVELU- JA SENIORITALOT
Ikääntyneille on tarjolla laaja kirjo asumispalveluja. Niitä ovat rakentaneet yksityiset, järjestöpohjaiset tai yleishyödylliset sekä julkiset tahot.
Palvelutaloissa asukkaat voivat ostaa erilaisia palvelupaketteja, kuten ateriapalveluja ja siivousapua. Niissä on myös vaihteleva määrä sosiaalista- ja harrastustoimintaa. Ne voivat palvella myös muita alueen ikäihmisiä.
Osa palvelutaloista on vuokra-asumiseen ja osa omistuasumiseen ja osa niiden yhdistelmään perustuvia.
Muut asumista tukevat palvelut
Kotihoito: Tarjoaa apua päivittäisissä toimissa, kuten henkilökohtaisessa hygieniassa, ruoan lämmittämisessä sekä asioinnissa. Kotihoito sisältää myös kotisairaanhoidon ja lääkkeiden jakelun.
Kotihoidon käyntien määrä ja sisältö määräytyy paljolti sen mukaan, millaisen päätöksen hyvinvointialue on tehnyt silloin, kun henkilö on oikeutettu kotipalveluun.
Omalla rahalla ostettava kotiapu perustuu asiakkaan ja myyjän väliseen sopimukseen. Kotihoito on tärkein itsenäistä asumista kotona tukeva palvelu.
Tukipalvelut: Näiden tehtävä on tukea itsenäistä asumista kotona. Palveluihin kuuluvat muun muassa siivous-, kauppa- ja ateriapalvelut, asiointiapu, kylvetyspalvelut.
Näistä palveluista maksetaan pääsääntöisesti erikseen myös silloin, kun kyse on hyvinvointialueen tekemästä kotiapupäätöksestä.
Omalla rahalla ostettu kotihoito voi sisältää mitä tahansa palveluja kotona tarvitaankaan.
Tiedot keräsivät Anneli Anttonen ja Taina Törmä.