Ovatko asuinyhteisöt ratkaisu ikääntyneiden asumisen haasteisiin? Yhteisöllisyyteen viittaavat asumisratkaisut voivat sisällöiltään olla hyvin erilaisia.
Kokosimme ikääntyneiden asumista koskevaa kirjallisuutta, jossa on käsitelty muun muassa asumisyhteisöjä ja niihin liittyviä odotuksia.
YHTEISÖPUHEEN TAUSTAA
2000-luvun puolella tuli yleiseksi puhua yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä, jotka nähtiin ratkaisuina moniin yhteiskunnan ongelmiin.
- Esimerkiksi:
Hyyppä, M. (2002). Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. Jyväskylä: PS-Kustannus. - Niiniluoto I & Sihvola J (toim.) (2005), Nykyajan etiikka. Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä, Tampere: Tammer-Paino.
- Hautamäki, A., Lehtonen, T., Sihvola,J., Tuomi,I., Vaaranen, I. &Veijola, S. (2005.) Yhteisöllisyyden paluu. Gaudeamus.
- Kolehmainen, R., Syvänen, S. (12/2022) Sotedialogit-hanke, Yhteisöllisen senioritalon kehittämismatka – edistävät askeleet ja kompastuskivet.
- Aho Aleksi, pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto (2023). Yhteisöllisyys tulevaisuuden asumistoiveissa: yhteisöllisyyden merkitys seuraavan asunnon valinnassa.
MIKÄ YHTEISÖ?
”Yhteiskuntapolitiikan keskiöön on kansallisesti ja globaalisti nostettu kysymys siitä, miten voidaan parhaiten tukea ikääntyneiden hyvinvointia sekä vastata nyt ja tulevaisuudessa avun ja palveluiden tarpeeseen.
Asuinoloilla, asuinympäristöllä ja sosiaalisilla suhteilla on havaittu olevan keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja toimintakyvyn säilyttämiselle. Viime vuosina onkin nopealla tahdilla kehitetty uusia asumisen vaihtoehtoja erityisesti ikääntyneille ihmisille.
Toisaalta yhteisöllisyyden vahvistaminen asuinalueilla on tärkeä keino, jolla voidaan edistää kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteisössä. Asiaa koskevat tutkimustieto on kuitenkin niukkaa.”
Ikäinsituutti: Asuva-hanke:
Asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus (ASUVA)
- Birck, Riitta 2020. Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen.
- Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke
Tähän päivään tultaessa yhteisöllä tarkoitetaan tosi moninaisia asioita. Nykyisin voimassa oleva sosiaalihuoltolaki yhteisöllisestä asumisesta tarkoittaa hyvinvointialueiden järjestämää palvelua, jonka asiakasryhmiä ovat iäkkäät, vammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, ja joka perustuu hyvinvointialueen tekemään palveluntarpeen arviointiin.
”Asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut arvioidaan erikseen.
Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden palveluiden tarpeeseen ei ole vastaamassa yksikössä ympärivuorokauden läsnä olevaa henkilöstöä. Yhteisöllistä asumista ei voi rinnastaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, vaikka kotihoidon palveluja on mahdollista järjestää myös yöaikaan.”
Valviran sivu: Yhteisöllinen asuminen.Valvira.
Järjestelmää kritisoidaan siitä, ettei ole selvää kenelle se on tarkoitettu ja kuinka kalliiksi se tulee asiakkaalleen.
Käsitteiden selvyyden kanssa saa olla tarkkana. Yhteisöllisyyteen viittaavat asumisratkaisut voivat myös sisällöiltään olla todella hyvin erilaisia.
YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄMISTOIMIA
Valtiovalta on kuitenkin jo pitkään pyrkinyt edistämään yhteisöllisiä asumisratkaisuja.
Tässä keskeisenä toimijana on ollut ympäristöministeriö, mutta aktiivisia ovat olleet myös monet kansalaistoimijat, tutkijaverkostot ja kunnat. Selvityksiä ja kehittämisraportteja on kertynyt runsaasti.
- Esimerkiksi:
Oosi, Olli & Jeremias Kortelainen, Tuomas Luukkonen & Katri Haila (2020). Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet. Ympäristöministeriön julkaisuja 8/2020. - Laurinkari, Juhani, Veli-Matti Poutanen, Anja Saarinen & Tuula Laukkanen (2005). Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna 2005. Suomen ympäristökeskus/Ympäristöministeriö.
- Hynynen, Kaisa (2020). Raportti Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja toimenpidesuositukset eriytymiskehityksen hillintään ja ennaltaehkäisyyn. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
- Ympäristöministeriö. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022.
KOTONA MUTTA YHTEISÖSSÄ?
Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan perustu uudenlaisen talon tai asumisyksikön rakentamiseen.
Yhteyttä muihin ihmisiin voi rakentaa esimerkiksi lähitorien kaltaisilla ratkaisuilla, miettimällä millainen olisi palvelukortteli tai ryhtymällä ryhmärakentajaksi.
Kotona asuminen:
– tukea kotona asumiseen, esteettömyys, korjausrakentamisen tuki, tuki asunnon muutostyöhön
– palveluita kotiin, joita toimittavat julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspaveluiden tuottajat
– omaishoito, omaishoidon tuki. (Tuen saamiseen tarvitaan hyvinvointialueen päätös.)
– kotoa ulos, e-palvelut (e-lähitori Sointu, netitse ulos esim. kulttuuripalveluihin)
päivätoiminta, lähitorit, kaupungin liikuntapalvelut, muu
Välimuotoinen asuminen: ”asumisratkaisuja, jotka asettuvat tehostetun palveluasumisen ja perinteisen kaikenikäisten joukossa asumisen väliin”:
– palveluasunnot, ryhmämuotoisia (ei ympärivuorokautista hoivaa), tuottajana julkinen, kolmas sektori, hoivayhtiöt.
(Jos lain tarkoittamaa yhteisöllistä asumista, tarvitaan hyvinvointialueen päätös.)
– senioritalot, vuokra, omistus, asumisoikeus
– yhteisökorttelit tai -talot, palvelukortteli, palvelualue, ikäystävällinen asuinalue (Kiinteistöliitto: ”Ikäystävällinen taloyhtiö”)
– asunto-osuuskunnat
– monisukupolvinen asuminen ja ympäristö
Ympärivuorokautinen hoiva: hyvinvointialueen järjestämää palvelua, tarvitaan päätös.
- Esimerkkejä:
Yle.fi: Neljä pariskuntaa, yksi koti. Ystäväporukka päätti rakentaa rivitalon Turkuun ja pitää toisistaan vanhoina huolta. Katso tästä. - Heiskanen, K. & Häikiö, L (2024). ”Ku meiltä katkastaan se elämänlanka” – sosiaalisen tilan merkitys ikääntyneillä. Alusta! (Peltolammin Peipontuvan korttelikerhon lakkauttaminen)
- Tuokkola, K., Nieminen, J., & Konttajärvi, T.(2016). Kotoa muiden seuraan. Asuinalue- ja talokohtaisten yhteistilojen ja –toiminnan arviointi ikääntyneiden näkökulmasta. Ympäristöministeriön raportteja 14.
- Karsio, O. & Tynkkynen, LK: Kotitori: integroitu palveluohjausmalli yksityisen ja julkisen rajalla. |Gerontologia 2017 (31)3, 212-226.
- Kurkela, T. Sanaksenaho, P. Suominen, J. Taegen, J. Vauramo, E. (2017). Palvelukortteli, Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin. Ympäristöministeriön raportteja 3/2017.
- Verma, Ira, et al. (2017). ”Palvelukortteli. Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin.” Ympäristöministeriön raportteja 3/2017.Jätkäsaaren sukupolvikortteli. (Setlementtiasunnot, HOAS ja Asuntosäätiö. NCC. Esitellään esim. digitallisia asumispalveluja yhteisöllisyyden lisääjinä.)
TUTKIMUSTA - Helamaa, A. & Pylvänen, R. (2012). Askelia kohti yhteisöasumista: Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta: MONIKKO-hanke: Moninaisten yhteisöllisten ja asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.
- Häkli, J., R. Vilkko, & L. Vähäkylä (toim.), (2015), Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet. Gaudeamus.
- Jaakkola, E. (2015). Yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla asuvien ikääntyneiden arjessa. Acta Electronica Lapponiensis 175. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
- Hoppania, H.-K., Karsio, O., Näre, L., Olakivi, A., Sointu, L., Vaittinen, T. & Zechner, M. (2016). Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.
- Sihto, T. & P. Vasara (toim.), (2023), Hoivan pimeä puoli. Gaudeamus.
- Tuominen, Katariina (2023), Making Space for Social Relationships : Understanding ageing in social spaces. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
- Rappe, E.,Kotilainen, H., Rajaniemi, J., Topo, P: Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö. Ympäristöministeriö 2018.
Lue lisää. - Vaattovaara, M.K.& Vuori, P. (2023). Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021. Helsinki
- Karsio, Olli (2024) The Marketisation of Public Eldercare Services in Finland : A gradual institutional change. väitöskirja, Tampereen yliopisto.
- Luoma-Hakola, Henna (2025),Ageing in Place : Older Adults’ Views of Their Everyday (Im)mobilities. väitöskirja, Tampereen yliopisto.
- Jolanki, O., Lampio, T., Rantala, A., Valkama, O., Lukka, J. & Maununaho, K. (2025). SENORA Senioriasumisen yhteisöllinen tulevaisuus – tutkimushanke 5/2024-4/2025. Tampereen yliopisto.
Lue lisää.
Tiedot kokosi Marja Keränen