ASUMISOIKEUSASUNTO
Asunnon vuokraamisen ja ostamisen välimuoto. Asukas maksaa asunnosta asumisoikeusmaksun. Se on 15–30 prosenttia asunnon hankinta-arvosta.
Sen jälkeen asukas maksaa käyttövastiketta joka kuukausi ja saa oikeuden asunnon hallintaan omistusasunnon tapaan.
Asumisoikeussopimusta ei voi irtisanoa, kuten vuokranantaja voi irtisanoa vuokralaisen vuokrasopimuksen. Asumisoikeusasuntoja ei voi myöskään lunastaa omaksi, mutta asunnon voi esimerkiksi jättää perinnöksi.
Jos asukas haluaa luopua asunnosta, niin hän saa sijoittamansa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.
Asumisoikeusasuntoa varten haetaan asumisoikeusnumero. Se määrää, missä kohtaa hakija on asuntojonossa. Numeron hakeminen ei velvoita mihinkään, ja se myönnetään automaattisesti kaikille yli 18-vuotiaille hakijoille. Varallisuusrajat eivät koske yli 55-vuotiaita.
KOMMUUNI
Usean ihmisen, usein kaverusten, yhteinen iso asunto. Keittiö ja kylpyhuone ovat yleensä yhteisiä.
OSAOMISTUSASUNTO
Asukas omistaa aluksi vain osan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Asunnossa asutaan ensin vuokralla. Vuokrakauden päätyttyä asunnon voi ostaa omaksi.
SOLUASUNTO
Kahden tai useamman hengen yhteinen asunto. Jokaisella asukkaalla on oma, lukittava huone. Keittiö ja kylpyhuone ovat asukkaiden yhteisiä. Jokaisella asukkaalla on oma vuokrasopimus.
YHTEISÖASUMINEN
Yhteisöasuminen (eri asia kuin yhteisöllinen asuminen) tarkoittaa ydinperhettä yhteisöllisempää asumismuotoa.
Asuinyhteisön koko ja yhteisöllisyyden aste vaihtelevat, mutta ainakin osa arkipäiväisistä asumistoiminnoista on siirretty yhteisiin tiloihin.
Yhteistoimintaan voi kuulua esimerkiksi lastenhoitoa, harrastuksia tai palkkatyötä. Yhteisön jäsenten välille syntyy myös sosiaalista vastuuta.
Yhteisöasumisen synnyn taustalla on tarve saada tavanomaisille asumismuodoille vaihtoehtoja, jotka soveltuvat paremmin monipuolisemmille elämäntavoille ja -arvoille.
Ruokakuntien pieneneminen sekä kaupunkiasumisen erillisyys luovat tarvetta asumismuodolle, joka olisi nykyistä vuorovaikutteisempaa ja yhteisöllisempää.
Pyrkimyksenä on saada asumiseen uutta sosiaalista sisältöä, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin luonnollisen kanssakäymisen ihmisten välillä.
Tavoitteena on myös arkielämän helpottuminen. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot ovat lisänneet asukkaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
ARA-VUOKRA-ASUNTO
ARA on nykyään Varke. Lue lisää VARKE
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on lakkautettu 1. 3.2025, ja sen tehtävät on siirretty ympäristöministeriöön.
Asunto, jota valtio tukee. Vuokra saa kattaa vain taloyhtiön kulut.
Kunnat omistavat yli puolet Suomen ARA-asunnoista. Muita omistajia ovat yleishyödylliset asuntoyhtiöt kuten VVO, Sato, TA-yhtiöt ja Avara.
Asukkaaksi pääsee, jos täyttää tietyt ehdot eli asuntojen omistajat noudattavat valtion asukasvalintaperusteita. Hakijan tulot, varallisuus ja asunnontarve vaikuttavat asunnon saantiin. Tätä kutsutaan tarveharkinnaksi.
Yhteishallinto
Lain mukaan kaikissa valtion tukemissa aravavuokra-asunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asukkailla on oikeus osallistua talojen omistajien päätöksentekoon.
Yhteishallinnon toimintamuotoja ovat asukaskokous ja asukastoimikunta. Vuokra-asuntoyhtiön hallituksessa on oltava myös asukasedustajia.
LUE LISÄÄ:
Senioriasumisen opas
HOIVA-ASUMISPALVELUT
Hoiva-asumispalvelut, vaativat hyvinvointialueen päätöksen.
Lisätietoa hoiva-asumispalveluista saat muun muassa lähitoreilta. Tutustu Pirhan lähitoreihin.
Ikääntyneiden asumispalvelut tarjoavat erilaisia ratkaisuja, kuten palvelutaloja, kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista, jotka tukevat itsenäistä elämää ja turvallisuutta.
Ikääntyneiden asumispalveluissa on vaihtoehtoja, jotka on suunniteltu tukemaan iäkkäiden henkilöiden hyvinvointia.
Tärkeimpiä palveluja ovat:
Kotihoito: Tarjoaa apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten siivouksessa, ruoanlaitossa ja henkilökohtaisessa hoidossa. Kotihoito voi sisältää myös terveydenhuollon palveluja, kuten lääkkeiden jakamista.
Yhteisöllinen asuminen: Malli tarjoaa asukkaille omat asunnot tai huoneet sekä yhteiset tilat, joissa he voivat tavata muita asukkaita ja osallistua yhteisiin aktiviteetteihin. Henkilökunta on saatavilla tukemaan asukkaita tarpeen mukaan.
Palvelutalot: Nämä tarjoavat asukkailleen erilaisia palvelupaketteja, kuten ateriapalveluja, siivousapua ja sosiaalista toimintaa. Palvelutalot voivat palvella myös muita alueen ikäihmisiä.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen: Tämä vaihtoehto on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja valvontaa. Hoitomaksut voivat olla enintään 85 prosenttia kuukausituloista.
Vuoden 2027 loppuun asti on vielä laitosasumista eli niin sanottuja vanhainkoteja. Ne lopetetaan lakimuutoksen vuoksi.
Tiedot keräsi Taina Törmä