Kun valmistan piimävelliä, minusta tulee syntyperäinen ylistarolainen. Puheenikin kääntyy eteläpohjalaiselle murteelle. Korkeasti koulutettu kaupunkilaisminäni unohtuu, ja kaikilla ruokavieraillani on hauskaa.
Tällä kertaa päätin maistattaa velliä ystävättärelläni. Valmistimme sen yhdessä. Keräsimme tarveaineet pöydälle ja aloitimme. Tarvittiin riisiä, vettä, vehnäjauhoja, sokeria, suolaa, rusinoita, piimää, siirappia ja leipäjuustoa.
– Arviolta puoleen litraan vettä lorautimma noin puoli desiä riiskryyniä. Ne keitettihin veres pehemoosiksi.
– Yksi desi rusinoota sai kiehua joukos jonkun aikaa. Sitten vispattihin joukkohon puoli litraa löysää piimää, johonka oli sekootettu kolme ruakalusikallista nisujauhua. Ne kiahatutettiin.
– Maustettiihin kaffilusikallisella sualaa, noin desillä siirappia ja pikkuusen sokurillakin, jotta saarahan lempiämpi makuvivahrus.
– Lopuksi lisättihin juustopalat, muttei enää kiahautettu. Kunhan kuumeenovat. Juusto on maalaasjuustoa eli leipäjuustoa paloona, jotka saavat muuttua sitkiäksi ja hampaissa nariseviksi.
– Meillä juustoa oli, mutta jonhei sitä oo, voirahan käyttää klimppiä. Niihin tarvitahan muna, kupillinen maitua, yksi teelusikallinen sualaa ja sokuria ja nisujauhua.
– Jos klimppiä käytetähän, niinku köyhemmis paikoos joskus jourutahan käyttämähän, taikinapalat tai paremminkin klöntit nostetahan pikkulusikalla kiahuvahan rusinaveteen. Noon kypsiä, kun nousoovat pintahan. Sitten lisätähän piimä ja maustehet.
– Tällä kertaa ei ollut tarjottavana sualaruakaa, sillä piimävelli on jäläkiruaka. Se nautitahan kuumana nätistä pilikkumista.
Piimävelli valmistui puolessa tunnissa, ja hyvältä se maistui. Oli otettava toinenkin lautasellinen.
Maitoperunat ovat toinen eteläpohjalainen perinneruoka, yksinkertaistettu versio kesäkeitosta. Siihen tarvitaan vain vettä, maitoa, perunoita, porkkanoita, sipulia ja suolaa. Maitoperunoita syötiin lauantaisin, kun väellä oli muita töitä. Minulle maitoperunat ovat pysyneet lauantairuokana.
Arvostan Etelä-Pohjanmaata, jossa väki on reilua ja yrittäminen arvossaan. Pitäjissä valmistuu pläkkitavaroita, huonekaluja ja mattoja. Meillä päin ei lannistuta. Kun turpeen nosto kiellettiin serkuilta, he perustivat kivimurskaamon.
Ylistarolla syntyneenä kaipaa kaikkea eteläpohjalaista, jopa maisemaa. Hyvin sanoi entinen tyttö kotiseudustaan palattuaan harjuiselta Savonmaalta. Että tuo neva on niin koria! 
Tuulikki Punkari
Haastattelu, teksti ja kuvat Marja Otala
22.5.2026
Tuulikki Pukari
- Syntynyt ja kasvanut Ylistarolla
- On aina pitänyt ruuanlaitosta
- Leipominenkin sujuu, reseptivihkoja on kymmeniä
- Harrastaa keittoja ja kuivakakkuja